Vuontis-Kallen puhe 4.7.1981

ARVOSAT KOSKITTEN LASKIJAT

Taitaapa olla tavalinen tapa, ette tämmösiä paremmissa tilasuuksissa, juhlapuhheessa, veothan tilastoihin, jokka joskus ovat lähes tottuuven mukaset. Tilastotietoja miekin päätin osittain teile esittää. Se, ette tämä tekstini vähäsen poikkeaa niinsanotusta kirjakielestä, johtuu siittä, ette silloin ku mie olin kansakoulussa, meilä oli huononlainen äitinkielen opettaja muutenki ja lisäksi soli änkyttäjä. Jos mie tämän sepustuksen hän opetuksensa mukhaan lukisin, niin siinä menis rapeasti puolta pitempi aika, ku mitä mennä saapii.

Niin niitä tilastoja. Tämä Enontekiön pitäjä on melkonen pläntti, tasan 8.123,5 neliökilometriä. Oli se ennen suurempiki, mutta impperalistiset muoniolaiset viethin meiltä Siepin kylän, eikä maksanhet äyriäkhän korvausta. Mutta viekhööt, enempi meilä on vieläki ku heilä. Vierhaan valtakunnan rajjaaki on peräti 494 kilometriä. Asukhaita pontevasti yli kahentuhanen. Joku matemaatikko on laskennu, ette jos tämä alue jaettais tasan asukhaitten kesken, ei siitä senthään riittäis ku reilu kolme- ja puolimiljoonaa neliökilometri jokhaiselle. Mutta onhan sitä siinäki. Kaikila ei ole niinhän paljon, vaikka muuten saattavat olla rikhaampia.

Jos sattuu, ette joka kymmenen kilometrin päässä näettä paikalisen ihmisen, passaa kotona kertoilla jotta sielä oli väkeä maan mahottomasti. Ja jos joku teistä alkaa täälä tuntemhan ahthaanpaikan kammoa, parasta on mennä lääkärhin taikka maanpyörryttäjän puhheille.

Pruukathan sanoa, ette sopu sijjaa antaa, mutta mie pijän, jotta son niinpäin, ette sija son joka sopua antaa. Täälä ku on tillaa niin sopu on säilyny tosi hyvänä. Täälä ei ole yhthään katheelista kalamiestäkhän. Mullekki sattu kerran, ette mie heitin verkot väärhään paikhaan. Mithän en saannu ja nälkäki oli. Naapurin jata oli paremassa paikassa, lainasin siittä seittemän siikaa, eli kaikki mitä verkoissa oli. Sattu näkemhäm eikä huolinu maksuvakhan vaikka tarjosin. Sano vain, ette syö kele ku sulla niin nälkä on. Minusta soli kaunhiisti tehty. Jos sielä teijän reitilä sattuu verkkoja veessä näkymhän, niin ottakaa kaikin mokomin keittokalat ittele. Sehän kuuluu taphoin täälä, ette vierasta hvyin kohelhan. Mutta varokaa senthään, ette että koe mettäherrain verkkoja. Net ku koekalastavat ja halvavat ennen pathaan panoa suorittaa tietheelisiä tutkimuksia. Niitten osalta on asia eriksensä.

Mie olen aikanani paljon istunu venheessä, sekä tuulela, ette tyvenellä. Niinpä mie lähtiäisiksi halvasin antaa teile venheen kaatumisen varale yhen neuvon. Etenki niille, jokka ei uija ossaa. Itte mie en ole ennen osanu, enkä ossaa vieläkhän. Lisäksi mie satun olmhan niin tiivilihanen, ette pohjhaan pianun ku kivirippa. Mutta mulla on ollu se etu, ette minula on kauhean hyvä suuntavaisto. Aina ku vene on sattunu kaatumhan, mie olen pohjaa pitkin suorhaan kävelly lähimphän ranthan.

Mutta tämmöstä suuntavaistoa ei luoja ole kaikile antanu. Sentähen mie halvan ohjjeena terottaa teile, että laittakaa kompassi rantheesen, parempi vielä, jos hian päälle. Siinä son helposti nähtävissä. Jos sattuu, ette vene koskessa täyttyy ja noskenalla on niin paljon vettä, ette ku jalat pohjjaan koskee, ei pää olekhan pinnala. Ottakaa suunta ithään tai länhteen, sielä päin ei ole kuivamaa kovin kaukana. Älkää herrantähen lähtekö etelhään, vaikka sinne oliski kevein kävellä. Jos sattuu pitkä syvä suvanto olemhan eessäpäin, saattaa happi välilä loppuva. Ei märissä vaatheissa käveleminen kovin joutusta ole, vaikka onki myötävirta.

Hettalaisten valtuuttamana toivotan Teille kuivaa ja hauskaa matkaa,

Vuontis-Kalle

Veneretki Ounasjoella

Hetta – Lohiniva

Lähtivät 4/7 1981

Vuontis-Kalle Ounasjärvellä

Vihdin Vaeltajien keväthiihtoviikko

5.4. - 12.4.42014

Hyvä on hiihtäjän hiihdellä,

kun hanki on hohtava alla,

kun taivas kirkkaana kaareutuu -

Hyvä on hiihtäjän hiihdellä,

kun ystävä häll' on myötä,

kun latu on aikaistu edessään -

Hyvä on hiihtäjän hiihdellä......

ja palata nauttimaan saunan lämmöstä 

ja herkullisista pitopöydän antimista.

Viikko vierähti hiihdellen, potkukelkkaillen, 

lumikenkäillen ja illalla pelaten, 

auringosta ja puhtaan valkoisista hangista nauttien!

Käytiin Lumilinnassa, tehtiin retki Näkkälään.

Ihanan hiihtoviikon päätimme yhdessä vietettyyn kota-iltaan.

<3 Kiitos <3

Vihdin Vaeltajat, 35 retkeläistä

P.S. Kaksi joutsenta bongattu jäällä.

P.P.S. Myös pulmusia.

Vihdin Vaeltajat ja Majatalon Tiina lähtöaamuna

Larissas Praktikum * Larissa's traineeship

(English text further down)

Hallo an alle Freunde des Majatalo!

Ich bin Larissa, ich war seit Ende Januar hier im Majatalo die Praktikantin und muss leider schon morgen wieder abfahren.

Viele Gäste fragen mich wie ich hier gelandet bin. Ich arbeite in Schottland in der Sommersaison und hab nach einer Arbeit im Winter gesucht. Da meine Mutter Praktika für ihre Schülerinnen organisiert, hat sie mich gefragt ob ich darauf auch Lust hätte. Da ich wollte, war die nächste Frage Rovaniemi oder weiter nördlich? Wenn man schon einmal so eine Chance hat, kann man auch gleich richtig in den Norden. Der erste Vorschlag war dann das Hotel Hetan Majatalo und nachdem ich mir die Webseite angesehen habe und auf der Karte geguckt habe wo Enontekiö liegt, habe ich zugestimmt. Und so bin ich nach Enontekiö gekommen.

Ich bin zwar gebürtige Berlinerin, aber aus Schottland war ich kleinere Orte in abgelegenen Gegenden schon gewohnt. Deshalb habe ich mich hier schnell eingelebt und auch schnell in die Gegend verliebt. So viele wunderschöne Orte und so viele, unglaublich nette Menschen.

In den ersten Wochen hier habe ich alle Aktivitäten, die man hier im Winter machen kann, mitgemacht. Ich hatte den Luxus verschiedene Gäste bei ihren Aktivitäten begleiten zu dürfen. Außerdem habe ich von einer Finnin, die hier zu Gast war und mit der ich mich gut befreundet habe, das Skifahren beigebracht bekommen. In Berlin hatte ich dazu leider noch keine Gelegenheit gehabt und so stand ich dann hier zum ersten Mal auf Skiern des Hotels und habe mich vor Lachen fast nicht mehr halten können. So kam es, dass ich so oft wie möglich (sofern Wetter und Arbeit es mir erlauben) Ski fahren gehe.

In einem Hotel hatte ich vorher noch nie gearbeitet, fand mich aber schnell zurecht. Tiina hat mich natürlich viel Unterstützt und genau erklärt was ich machen muss. Ich habe auch viel Übersetzt, da ich zu Anfang meines Aufenthalts noch den Plan hatte im Herbst in Deutschland Übersetzten zu studieren. Mittlerweile würde ich lieber hier bleiben und Tiina hatte schon die Idee, dass ich mir einen Rentierzüchter suchen soll, für immer hier bleibe und ihr mit den Gästen helfe. Wer weiß was daraus noch wird, abgeneigt bin ich der Idee gegenüber ja nicht…

Ich möchte mich bei allen, die mitgeholfen haben diese Zeit zu so einem wunderbaren Erlebnis zu machen, sehr herzlich dafür bedanken: Tiina aus Rovaniemi, die hier in Finnland alles organisiert hat; den Bewohnern von Hetta, die ich kennen lernen durfte und die meine Zeit hier sehr kurzweilig gemacht haben; den Gästen, die ich hier begleiten und kennen lernen durfte; Tuula und Petri für die Aufnahme in diesem schönen Hotel; meiner Mutter, ohne die ich nicht hier wäre und natürlich Tiina, der ich so viel zu verdanken habe und mit der ich so viel Spaß hatte. Es war eine wunderschöne Zeit, an die ich gerne zurückdenken werde.

Hoffentlich bis bald,

Larissa

Aussicht vom Berg Jyppyrä 

View from hill Jyppyrä

Zum ersten Mal auf Skiern
First time on ski 

Auf der Rentierfarm
On the reindeer farm 

Ich mit einem Eisbären im Schneeschloss 

Me with an ice bear in the snow castle

Sonnenuntergang 

Sunset

Aussicht vom Berg Jyppyrä
View from hill Jyppyrä 

Tiina und ich bei einer Schneemobilfahrt nach Sissanki
Tiina and I at a snowmobile tour to Sissanki 

Ich nach dem lösen eines Knobelspiels 

Me after solving a logic game

Meine Papierstern 

My paper stars

Mein Flötenkonzert 

My flute concert

Im Schlitten auf dem Weg nach Pyhäkero 

In the sledge, on the way to Pyhäkero

Fjäll Pyhäkero
Fell Pyhäkero 

Langlaufen auf dem See Ounasjärvi 

Skiing on the lake Ounasjärvi

Ich auf dem Ounasjärvi
Me on the Ounasjärvi 

Spass im Schnee bei der Wildnis Hütte in Pyhäkero mit Gästen 

Fun in the snow near the wildernes hut in Pyhäkero with guests

Tiina und ich beim Langlaufen 

Tiina and I skiing

Tiina und ich beim Langlaufen 

Tiina and I skiing

Hello to all the friends of Majatalo!

I am Larissa, since the end of January I have been the trainee here at the Majatalo but I have to leave already tomorrow.

Many guests ask me how I end up here. I work in Scotland in the summer season and was looking for winter work. My mum, who organises such traineeships for her students, asked me if I were interested to go to Finland. As I was, she just asked if I wanted to go to Rovaniemi or further north. Well, when is the next chance to go so far north? So I said that further north is perfect. The first offer was the Hotel Hetan Majatalo and after I saw the website and saw where it was on the map, I agreed. That’s how I ended up in Enontekiö.

I was born and grew up in Berlin but was used to remote places from my time in Scotland. This helped me settle in and I soon fell in love with this lovely piece of land. There are so many beautiful places and unbelievably nice people. In the first weeks I got to know the different activities that are offered in winter. I had the luxury to join some guests to do some of these activities. Also I went skiing with a Finnish friend, who was a guest here at Majatalo for two weeks. So I stood for the first time in my life on skies and laughed my head off. After that first time I tried to go skiing as much as possible (when work and weather would allow me).

I have never worked in a hotel before but I got along very well. Of course Tiina helped me and explained everything I had to do. I also translated a lot; it was my plan at the start of my stay here to study to be a translator when I come back to Germany. But by now I am not so sure anymore because I would like to stay here. Tiina already planned that I should marry a reindeerherder, stay here forever and help her in the hotel. Let’s see how that works out, I wouldn’t say no to that idea…

I want to say thank you to everyone who helped turning my time here into a wonderful experience: Tiina from Rovaniemi, who organised everything here in Finland; the people in Hetta, who I had the chance to meet and who made my time here pass so quickly; the guests that I had the privilege to meet and join in their activities here; Tuula and Petri who warmly welcomed me in this beautiful hotel; my mum, without whom I would not be here and Tiina of course, who helped me patiently with everything and for all the fun we had together. It was a wonderful time to which I will look back on fondly.

Hopefully see you soon,

Larissa

Vuontis-Kalle muistelee Hetan Marianpäiviä

Katkelmia Kalle Vuontisjärven muisteluksista entisajan Marinpäivistä

Paikallisille kauppiaille Marianpäivä oli myöskin kiireistä aikaa, sillä monet syrjäkylien asukkaat ja lähes kaikki lappalaisperheet tekivät silloin kesätarveostoksensa. Syrjäisille asuinsijoille oli rekikelien aikana kuljetettava kaikki kesällä tarvittava. Kymmeniä pororaitoja lähti juhlan jälkeen taivaltamaan kohti etäisempiä asuinsijoja. Rekiin oli lastattu jauhoja, ryyniä, suoloja, sokeria, kahvia ja kaikenlaista, unohtamatta saippuaa, pikiöljyä, terveyssuolaa ja monia muita tarvetavaroita.

Vanhemmilla ja monista nuoristakin oli hyvin keskeisenä ohjelmana varsinaisessa Jumalanpalveluksessa ja seuroissa käynti. Seuroja pidettiin sekä kirkoissa että isoimmissa taloissa. Niin oli monena päivänä ja itseoikeutettuna puhujana oli Päkin Jussa. Leppoisa ja miellyttävän käytöksensä sekä hyvän puhujalahjansa ansiosta hän oli kaikkien kunnioittama saarnamies. Ilman hänen läsnäoloaan olisi juhlasta paljon puuttunut.

Oli myöskin muutamia, joille alkoholi merkitsi päivien juhlistamista. 1932 jälkeen sai jo oikeaa samplaakin viinaa. Sitä ennen ryypättiin kotivalmisteita ja hoggmannia, joka olikin oikeaa iloviinaa. 500 gramman pullollinen hoggmannia teki miehestä muita kauniimman, rikkaamman ja voimakkaamman. Ainakin asianomaisen omasta mielestä.

Nuorta väkeä, sekä poikia että tyttäriä oli Hettaan kerääntynyt paljon. Voi sanoa, että kaikki lähitienoolta, joilla suinkin mahdollisuus oli, tulivat. He eivät tulleet rekiä ja räätileipää ostamaan, tulivatpa vain tuttuja tapaamaan. Entisten tuttavien lisäksi uusiakin tuttavuuksia syntyi.

Ruotsista tuli pääasiassa nuorehkoja ja keski-ikäisiä miehiä. Heillä oli tekosyynä reissulleen muutama kuntura mustia säpäkekoipia myytävänä. Mutta asiansa kyllä arvattiin. Tulivat tutkimaan, löytyisikö täältä poikkinaitavia tyttäriä heille pirtinlämmittäjiksi ja suvun jatkajiksi. Ja kyllä niitä löytyi.

Norjalaiset tyttäret olivat nuorille miehille todellista silmänruokaa. Tyylikkäissä lapinpuvuissaan he edustivat lähes kaikkien makuun sopivaa naiskauneutta. He olivat tähtiä Hetassa Marianpäivänä. Muutaman päivän loistivat ja sen jälkeen katosivat maanselän harjanteen tuolle puolen. Saattoipa monella täkäläisellä pojalla olla pääsiäisenä asiaa Kautokeinoon juuri näitten kaunottarien takia. Jäi kaiketi täällä ollessa jotakin tärkeää sanomatta.

Paljon porolla ajajia Hetan raitilla pyhien tienoilla kulki. Etenkin iltasella ja pääasiassa nuoria miehiä. Ei silloin sekuntikellon kanssa aikoja otettu eikä tinakippoja palkinnoksi jaettu. Totuus lienee kuitenkin ollut se, jotta kun oli hyvä ajohärkä, kaunis rislareki, jossa iso valkotalja ja Norjan raanu, saattoi tyttöparvesta palkinnoksi mieleisensä kyyti saada. Kun vielä niin sattui, että oli lauha ilma, kuutamon aika ja hyvä keli, kyllä reessä puhuttiin muustakin kun leivän hankkimiseen liittyvästä. Varmaan tällaisten rekiretkien aikana tehtiin sopimuksia, jotka ovat voimassa vieläkin.

Moni on kerinnyt ajatella, että missä nämä juhlavieraat asuivat, kun ei ollut hotellia eikä varsinaisia majoitustaloja. Oli muutama isompi talo, jossa saattoi olla peräti 3-4 huonetta. Tällaisiin mahtui jo kymmeniä vieraita. Jokaisella oli reessään porontalja ja Norjan raanu. Kun talon makaukset olivat kaikki käytössä, osattomaksi jääneet hakivat omansa. Talja lattialle, raanu peitoksi ja niin oli peti valmis. Uni tuli vaikka yöpuvusta ei silloin monikaan edes tiennyt. Nutukkaat sentään piti riisua kuivamaan. Kenkäheinät, jos ne eivät kovin märät olleet, oli parasta laittaa taljan alle päänaluseksi. Siellä ne säilyivät parhaiten. Vaikka olihan laukussa varaheiniä, jos joku erehtyi eilisiä omanaan pitämään. Sopu antoi sijaa. Isohkon pirtin lattialle sopi parikymmentä nukkujaa. Ilmaa pirtissä riitti, tosin ei aina priimapuhdasta.

 Hetan Marianpäivät 27. - 28.3.82 -lehtinen

Maija, Kalle, Ulla-Marja ja turistimies

Kysely 90-vuotisjuhlavuodesta

90-vuotisjuhlavuosi on jo aivan lähellä!

Teimme syksyn aikana netissä kyselyn koskien juhlavuotta ja siihen kohdistuvia toiveita ja toivoimme saavamme monenlaisia ideoita. Kyselyssä tiedustelimme asiakkaiden odotuksia tulevalle juhlavuodelle. Kysely oli suunnattu niin vanhoille kuin toivottaville tuleville asiakkaille. Vastauksia keräsimme noin kuukauden ajan ja vastauksia tuli todella, yllättävänkin, mukavasti. Lämpimät kiitokset kaikille vastanneille!

Kyselyssä tiedustelimme vastaajan ikähaarukkaa ja kuinka useasti on vieraillut Majatalossa. Halusimme myös tietää, mistä vastaajat olivat saaneet tietoa kyselystä ja juhlavuodesta, jotta osaamme olla tulevaisuudessa paremmin yhteydessä asiakkaisiimme ja sitä kautta kertoa ajankohtaisista asioista ja tulevista tapahtumista. Kyselyn tärkein osa oli kuitenkin tietenkin kysely Majatalon tarjoamista palveluista. Pyysimme vastaajia arvioimaan palvelun tärkeyden asteikolla 1 – 5 ykkösen olevan vähemmän tärkeä ja viitosen erittäin tärkeä. Näin saimme hyvän kuvan siitä, mitä asiakkaamme palveluissamme arvostavat ja mihin aiomme panostaa entistä enemmän. Annoimme myös mahdollisuuden kirjoittaa omia ajatuksia tulevasta juhlavuodesta sekä Majatalosta ja alueesta. Saimme paljon hyviä ajatuksia ja ideoita vastaajilta, joten suuri kiitos myös siitä.

Palveluissa tärkeimpinä pidettiin henkilökuntaa, henkilökohtaista palvelua, paikallista ruokaa ja majoitusta. Iloksemme totesimme, että juuri nämä ovat ne asiat, joita mekin arvostamme isäntäperheessä eniten. Ohjelmaa toivottiin niin itsenäistä kuin yhteistä ja ohjattuakin. Näihin pyrimme panostamaan tulevina vuosina entistä enemmän. Vastaajat toivoivat perinteikkyyttä, luontoretkiä, paikallista ohjelmaa, luontoa, tarinoita ja historiaa. Näitä kaikkia pyrimme sisällyttämään aivan pian alkavalle juhlavuodelle.

Erään vastaajan ajatus, toive, vinkki juhlavuodelle; 

"Tähänastinen malli on hyvä: Ystävällisyys, huolehtivaisuus, hyvä ruoka, rauhallinen ympäristö...".

Hyvin moni toivoi juuri tätä, että jatkamme samaan malliin.

Kyselyssä kysyimme myös, että haluaako vastaaja saada muutaman kerran vuodessa ilmestyvän Majatalon uutis- / kuulumiskirjeen. Jos siekin tahdot vastaanottaa kuulumisia meiltä tai haluat esittää toiveita palveluun tai ohjelmaan, kerro se toki meille sähköpostin, facebookin tai vaikka vierailun yhteydessä. Näin osaamme palvella teitä paremmin. Meille on tärkeää, että juuri sie viihdyt, rentoudut ja nautit täällä meillä TosiLapissa ja perhehotellissamme.

Kyselyyn vastanneiden kesken arvoimme Majatalo-tuotepaketin. Voittaja on nyt selvillä ja hänelle on ilmoitettu henkilökohtaisesti, joten kiitospaketti on pian onnellisella uudella omistajalla.

Paljon onnea voittajalle ja vielä kerran suurkiitos jokaiselle vastaajalle!

Toivomme, että voitte viimeistään nyt rauhoittua Joulun viettoon.

Toivotamme kaikille nautinnollista Joulua sekä kaikkea hyvää ja etenkin mukavia reissuja alkavalle uudelle vuodelle, Majatalon juhlavuodelle!

Julkistamme Juhlavuoden ohjelman aivan piakkoin...

Kuulumiskirjeen tilanneet saavat tutustua ohjelmaan aivan ensimmäisenä. Voit tilata kuulumis- / uutiskirjeen sähköpostitse tai vaikka täältä.

85-vuotisjuhlavuoden tunnelmaa

Rippistiitiläisten ja nuorten vaeltajien ajatuksia Majatalosta

Voihan itku ja onnenkyyneleet...

Pieniä otteita viime viikkoisten rippikoululaisten ajatuksista Majatalon väelle;

Kiitos jatkuvasta ja mukavasta läsnäolostanne koko leirin ajan. On ihana tuntea olonsa kotoisaksi jokaisella kohtaamisella!

Parempaa ruokaa ei saa muissa hotelleissa / majataloissa :b

Jos minulla on toinen koti Lapissa, se on Hetan Majatalo.

Hyvää ruokaa! Viihtyisät tilat ja aina muistoissa! Kiitos.

”Mulla on ikävä kotiin, siis Hettaan ja Majatalolle”

Pieniä otteita viime viikkoisten nuorten vaeltajien ajatuksista Majatalon väelle;

Hettaan on hyvä tulla ja siellä on vielä parempi olla!

Tänne paluu lämmittää aina mun sydäntä ja tähän paikkaan liittyy mun parhaimpia muistoja <3

Täällä sielu lepää ja etelän murheet kaikkoavat. Te kyllä teette kaikkenne, jotta vieraat viihtyvät. <3

Täällä on ihmisen helppo olla. Kyllä sydän tänne aina kaipaa takaisin.

6. kerta majatalossa ja niin nousi hymy huulille ku tänne pääsi =) Ootte ihania <3

Aina on ihana tulla takaisin. Ruoka on TODELLA HYVÄÄ ja henkilökunta kivoja. 

Parempaa saa hakea!

Hertsikalaisten sydämet kesältä 2012

LOOPIN TOKKA Enontekiön Hetassa 29.3.-6.4.2013

Lempäälästä lähti LOOPin tokka pohjoiseen

bussiin nousi uudet sekä vanhat reppuineen.
Kolme miestä Paunulta sai jäädä Ylläkseen.
Lopun matkaa automme sai Saken kuskikseen.

Raija jakoi avaimet ja päästiin huoneisiin,
väki vaihtoi vaatteet, lähti heti tunturiin.

Iltakahvin jälkeen otti vallan väsymys,
mielessä vain oli hyvän unen toivotus.

Pyhäkero vallattiin ja letut nautittiin,
Ulla- sekä Pahtajärven lenkit kierrettiin.
Parempi ei voinut olla ruoka sekä sää.
Tästä matkasta nyt meille hyvä mieli jää.

Mikko meitä venytteli joka iltana,
mutta sitten niksautti hän itse niskansa.
Eipä hätää kuitenkaan kun Raija korvasi.
Venyttelyohjelmankin päästään sorvasi.

Ruoka oli hyvää, samoin ladut kunnossa,
hiihtelimme kaikki voimiemme tunnossa.
Ohjelmia tehtiin, monet laulut laulettiin,
aamuin sukset voideltiin ja illat tanssittiin.

Ykkösryhmä jälleen kerran hiihti hurjasti,
mutta poikain tavoitteiden kävi kurjasti.
Oisko ollut laskutaito aivan väärässä,
kun Päivi sekä Hanna voitti hiihtomäärässä.

Pupu-tytöt miesten mielet aivan hurmasi
kun Inkku pikku hamosessaan esiin kurvasi.
”Mennäänkö jo meille!”, moni meistä hihkaisi.
Kuitenkin hän ainoastaan Tapsan vihkaisi.

Porotilallakin moni meistä vieraili.
siellä Minna porotietoutta kertoili.
poronlihaa osteskeltiin monen sorttista,
mutta pakkasarkuissa ei ollut hevosta.

Vastuu matkan järjestelyistä on Sainion.
Meille ovat aikaansaaneet retken mainion.
kiitos teille kaikesta me kohta halataan,
vuoden päästä toivon mukaan jälleen palataan.

Alpo

P.S. "Vaikka tekstissä ei olekaan huomioitu Hetan Majataloa niin olemme edelleen tyytyväisiä ja kiitollisia hyvästä hoidosta viikon aikana. Teille kun tulee niin on kuin kotiinsa tulisi. Paitsi että kotona ei saa niin hyvää ruokaa kuin teillä!"

Hiihtolenkillä

Nousu Paljasselälle

Sää ei voinut olla parempi

Majatalon Tiina ja itsetekemänsä kilinnahkalakki

Hauska harjoitteluni

Heippa majatalosta! :)

Minä olen Mikko, kotoisin Helsingistä ja opiskelen Kittilässä nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi. Työharjottelussa olin Majatalossa kuutisen viikkoa eli tuolta viikon 10 aluilta aina viikon 16 loppuun saakka. Tahtoisin vähän kertoa minkälaista on ollut ja mitä olen tehnyt.

Paikkana tämä on aivan mahtava. Niin hyvällä paikalla kun voi olla ja kaikki silti lähellä. On metsää ja hiihtolatua ja kelkkareittiä sun muuta kivenheiton päässä. Kaunista on ja tykkään alueen rauhallisuudesta. Suosittelen siis kaikille!

Ai mitä olen harjoittelijana tehnyt? Toimenkuvaan on kuulunut kaikkea ihmisten kanssa tekemistä. Olen ollut ohjaamassa venyttelyjä, rentoutumisia, bingoa, peli-iltoja, olympialaisia sisällä ja ulkona, Lappi-tietovisoja, erilaisia arvoituksia ja aivopähkinöitä, suopunginheittoa, kodassa tulestelua ja erityisesti parhaimpana asiana on ollut maanantain lettukestit Sissangissa! Ja myös asiakkaiden kanssa seurustelua. :) Kaikista tekemisistä olen pitänyt suhteellisen tasapuolisesti. Aikaa on silti jäänyt omaakin ihan hyvinkin ellei jopa hieman liikaa, tosin voiko sitä liikaa ikinä ollakkaan? :)

Asiakkaat on olleet erittäin mukavia ja hyväntuulisia kun saavat olla täällä raikkaassa Lapin ilmastossa. Kaikkialta näitä on tullut ympäri suomea, kuin myös maailmalta. Eräs mies jäi hyvin mieleeni, joka oli Australiasta ja saunassa häneen tutustuin ja hän kertoi olevansa ensimmäistä kertaa saunassa. Sitä ihmettelin paljon.

Kaikkea hauskaa täällä sitten on ehtinyt kuudessa viikossa tapahtuakin. Tuo aivan ihana pikkutyttö, joka vieraili Majatalossa oli aika veikeä tapaus. Hänen kanssaan pelattiin korttia päivästä toiseen ja hauskaa oli!

Erityiset kiitokset Jkl:n kehitysvammaisporukalle, jotka aktiivisesti kävivät tunneillani + suurkiitokset näyttööni osallistumisesta! Olette aivan ihania! <3

Vierailijoita on Majatalossa ollut paljon harjoitteluni aikana, mikä tietenkin on siis aivan törkeän hyvä homma! Kiitos teille kaikille ihanille vierailijoille, joiden kanssa sain harjoitteluni viettää. Ja muistakaa ensi vuonnakin tulla tänne rauhottumaan! :)

Täten toivotan kaikille blogin lukijoille hyvää kevään loppua ja vielä parempaa kesän alkua!

Terveisin: Mikko-harjoittelija :)

TIINA VUONTISJÄRVI LÄNSIPOHJAN ALUEEN NUORI YRITTÄJÄ 2013

Sain pari viikkoa sitten kuulla, että olen voittanu Länsipohjan alueen (=länsi-Lapin) Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon. Olipa mahtava yllätys ja tunnustuksen saaminen oliki paljon suurempi asia, ku osasin ajatella!

Arvostan todella paljon vanhempieni vuonna 1999 saamaa Enontekiön vuoden yrittäjä -palkintoa sekä isovanhempieni saamia tunnustuksia. Tämän tunnustuksen saaminen on erityisen hieno jatkumo sekä Majatalolle että minulle, nuorelle yrittäjälle.

Olen saanu tämän parin viikon aikana yllättävän paljon onnitteluja ja kauniita sanoja, jotka ovat ilahuttaneet kovasti. 
Kiitos kaikille onnittelijoille! :)

Länsipohjan vuoden nuori yrittäjä 2013 ja Enontekiön vuoden yrittäjä 1999,
tytär ja äiti

Lämpimät suurkiitokset Länsipohjan Yrittäjille tästä tunnustuksesta! Valinnan tehneelle raadille kiitokset tästä kunnianosoituksesta ja huomioimisesta! Kisassa oli varmasti tosi hyviä ja erilaisia vaihtoehtoja. Hienoa, että vielä arvostetaan näin paljon pieniä perheyrityksiä, perinteitä ja pitkää historiaa sekä maltillista kasvua! Muistoksi sain tunnustuksen lisäksi hienon kunniakirjan sekä stipendin, jonka käytän tarkoin harkiten jollain tavalla yritykseni ja oman kehitykseni hyväksi.

Kaunis kiitos kukkasista paikalliselle, rakkaalle yrittäjäyhdistyksellemme, Enontekiön kultaakin kalliimpaan kotikuntaan, ihanille kollegoilleni sekä iloitsevalle suvulle!

Kunniakirja ja onnittelukukkasia

Suurkiitokset kuuluvat etenki edellisille sukupolville vuosikymmenten hyvästä ja kovasta työstä! Iloitsen kovasti, että pian 90-vuotias Maija-Ämminikin, isoäitini, Majatalon toinen sukupolvi, pääsi iloitsemaan tästä kanssamme. Onnittelukukista on viety tervehdykset, kiitokset edesmenneille Majatalolaisille; isoisovanhempieni, Kalle-Äijini sekä Matti-isäni haudoille. Heiltä olen saanu verenperintönä yrittäjyyden ja asiakaspalvelun taidon. <3

Suurkiitokset mukaville asiakkaillemme, vieraillemme! Teidän ansiostanne ja vuoksenne on suuri ilo pitää Majataloa.

Suurkiitokset äidilleni, joka on tukenut ja ohjannut minua! Isän kuoltua ajattelin usein, että mitenhän pärjäämme äidin kanssa kahdestaan, mutta tosi mukavastihan meillä on menny. Äitini on puolisoni lisäksi paras ystäväni ja olen äärimmäisen onnellinen, että tulemma toimeen kaikin puolin niin mahottoman hyvin!

Suurkiitokset puolisolleni Petrille, joka on minun onnekseni ja ilokseni kotiutunu Enontekiölle ja Majataloon ja haluaa seistä rinnallani vuosienkin Majatalo-elämämme jälkeen. Hänestä on kehittyny ja on edelleen kehittymässä hyvä ja toimelias isäntä neljänteen polveen!

Ei ole itsestäänselvyys, että voi tehdä työtä sovussa ja iloiten oman perheen kesken. Meillä on todellinen huipputiimi! <3

Suurkiitokset työntekijätytöillemme, jotka auttavat erittäin tärkeinä pitämiemme menestystekijöiden ylläpitämisessä!

Suurkiitokset ihanille yhteistyökumppaneillemme, teidän kanssanne on helppo yrittää ja kehittää uusia juttuja!

Suurkiitokset ja niiaus siis aikalailla jokaiselle!! :)

Koitamme jatkaa seuraavatki vuosikymmenet samaan, hyväksi havaittuun malliin ja parhaamme mukaan! Tällaista yritystä on kunnia hoitaa ja tästä on tosi hyvä jatkaa ensi vuonna olevaan 90v. -juhlavuoteen! Olettehan valmiina?!

Tämä nuori yrittäjä osallistuu nyt valtakunnalliseen Vuoden nuori yrittäjä -kisaan. Taitaa kyllä olla, että etelämpänä arvostetaan muita asioita enemmän, kuin näitä, mitä meiän perällä ja Majatalossa...?

Sydämellisesti kiittäen ja suuresti iloiten,

Tiina, Hotelli Hetan Majatalon 4. sukupolvi, 
Länsipohjan vuoden nuori yrittäjä 2013

Majatalon Tiina

9.4.2013   www.yrittajat.fi/Lansipohja

TIINA VUONTISJÄRVI LÄNSIPOHJAN ALUEEN NUORI YRITTÄJÄ 2013

Tiina Vuontisjärvi (30) Enontekiöltä on Länsipohjan alueen vuoden nuori yrittäjä.

Hetan Majatalo Oy / Hotelli Hetan Majatalon yrittäjä Tiina Vuontisjärvi vetää perinteistä jo neljännessä polvessa olevaa matkailualan yritystä. Yritys työllistää omistajien lisäksi neljä henkilöä. Yrityksen päätoimiala on majoitus-, ravitsemus- ja matkailutoimiala.

Hetan Majatalo pitää kiinni perinteistä ja pian 90-vuotista historiaa on alettu vaalia ja tuoda liiketoiminnassa esille. Historian hyödyntäminen liiketoiminnassa ja uudistuminen ajan hengessä luovat nuoren yrittäjän mielestä hyvät edellytykset kasvaa maltilla edelleen. Toiminnan uudistaminen maltilla ja perinteiden kunnioittaminen on kasvattanut yritystä, sen vakavaraisuutta ja tuottavuutta. Yritys on kehittänyt tarjontaa myös kansainväliseen suuntaan ja yhä enemmän ympärivuotiseksi. Toimintaa kehitetään synergiaa perinteiseen toimintaan hyödyntäen ottamalla ja kehittämällä sopivia ohjelmapalveluja. Tiina kouluttaa jatkuvasti itseään yrittäjänä ja uskoo Lapin kestävään ja luotoarvot huomioivaan matkailuun.

Länsipohjan Yrittäjien jäsenyrityksistä on kaikkiaan 150 nuorta 35 -vuotiasta tai nuorempaa yrittäjää, mikä tarkoittaa ett niitä on alueella yhteensä noin 300. Alle 30 prosenttia nuorista yrittäjistä työllistää yhden tai useamman työntekijän. Koko alueella on yrityksiä 3 600 ja näistä nuorten yrittäjien osuus on 8 prosenttia.

Valitsemalla vuoden nuori yrittäjä yrittäjäjärjestö haluaa nostaa yrittäjyyttä hyvänä uravaihtona nuorille. Kumppanina tässä on Yksityisyrittäjäin Säätiö.

Alueellisena kumppanina on Pohjolan Sanomat. Alueellinen nuori yrittäjä osallistuu valtakunnalliseen nuori yrittäjä kisaan.

Lisätietoja: Martti Kankaanranta puh. 0500 693 745