torstai 4. huhtikuuta 2019

Vieraskirjastamme: 1941 – 1991






Majatalon vieraskirjan kirjoitus aikalailla tarkalleen 28 vuotta sitten





1941 – 1991



50 vuotta sitten meitä oli 7 nuorta, jotka Muoniosta hiihdimme Montellin kämpälle. Täällä pidimme muutaman päivän majaa lasketellen Keräs- ja Vuontiskeron rinteillä. Toiset palasivat etelään kuka koulun kuka työn takia. Itseäni kiehtoi pohjoisessa hohtava Pyhäkero ja niinpä lähdin sinne. Huipulla oli autiotupa ruokatarjoiluineen. Kuoriperunat ja läskisoosi 12 mk. Emäntä kertoi, että kylään on vain 8 km ja pitihän sitä lähteä katsomaan. Hetta oli silloin pieni lapinkylä, mistä mieleeni on jäänyt vain kauppa. Oliko se juuri tässä? Tulojälkiäni palasin Pahakurulle yöpymään ja sieltä seuraavana päivänä Muonioon ja edelleen etelään.



Niin tuli tämä mahtava Ounas-Pallastunturien jono ensimmäiset kerrat kuljettua kumpaankin suuntaan. Jostain Rihmakeron seutuvilta yön kuutamossa, suden ulvoessa kaukana alhaalla löysin kultahippusen, joka sen jälkeen on seurannut minua monen monilla Lapin retkilläni niin kesällä kuin talvella. Parikymmentä vuotta sitten osuimme tänne Hetan majataloon ja sen jälkeen jokainen kevät. Olemme herkutelleet Maijan pitoruuilla, kuulleet Kallen mahtavat kalajutut, juosseet aprillit, hiukset pystyssä kuunnelleet tarinoita seidoista, noidista, verenpysäyttäjistä, ruumiin mullista ym., olleet todistamassa hallittua rakennemuutosta karja-, kauppa- majatalosta turisteja palvovaksi nykyaikaiseksi majoituspaikaksi. Tutuiksi ovat käyneet paitsi talon oma väki myös valtaosa meistä kävijöistä. Toisetkin ovat huomanneet, että tämä on PARAS PAIKKA, mikä olkoon kiitoksemme kumpaisenkin sukupolven emännille ja isännille sekä suosituksena juhlaretkemme perässähiihtäjille.



Tutuiksi ovat tulleet myös Hetta-Pallasjonon kerot ja kurut, sillä 59 kertaa olen tuon välin taivaltanut. Aikaisemmin oli ”hippu” mukana, nykyisin useimmiten yksin.



Varmaan on joskus ollut huonojakin ilmoja ja kelejä, mutta näin jälkeenpäin muistellen aina on paistanut aurinko, ollut tyyntä, hanki hohtanut, suksi luistanut ja naama ruskettunut.



Kiitoksemme jälleen kerran.