Vuontis-Kallen puhe 4.7.1981

ARVOSAT KOSKITTEN LASKIJAT

Taitaapa olla tavalinen tapa, ette tämmösiä paremmissa tilasuuksissa, juhlapuhheessa, veothan tilastoihin, jokka joskus ovat lähes tottuuven mukaset. Tilastotietoja miekin päätin osittain teile esittää. Se, ette tämä tekstini vähäsen poikkeaa niinsanotusta kirjakielestä, johtuu siittä, ette silloin ku mie olin kansakoulussa, meilä oli huononlainen äitinkielen opettaja muutenki ja lisäksi soli änkyttäjä. Jos mie tämän sepustuksen hän opetuksensa mukhaan lukisin, niin siinä menis rapeasti puolta pitempi aika, ku mitä mennä saapii.

Niin niitä tilastoja. Tämä Enontekiön pitäjä on melkonen pläntti, tasan 8.123,5 neliökilometriä. Oli se ennen suurempiki, mutta impperalistiset muoniolaiset viethin meiltä Siepin kylän, eikä maksanhet äyriäkhän korvausta. Mutta viekhööt, enempi meilä on vieläki ku heilä. Vierhaan valtakunnan rajjaaki on peräti 494 kilometriä. Asukhaita pontevasti yli kahentuhanen. Joku matemaatikko on laskennu, ette jos tämä alue jaettais tasan asukhaitten kesken, ei siitä senthään riittäis ku reilu kolme- ja puolimiljoonaa neliökilometri jokhaiselle. Mutta onhan sitä siinäki. Kaikila ei ole niinhän paljon, vaikka muuten saattavat olla rikhaampia.

Jos sattuu, ette joka kymmenen kilometrin päässä näettä paikalisen ihmisen, passaa kotona kertoilla jotta sielä oli väkeä maan mahottomasti. Ja jos joku teistä alkaa täälä tuntemhan ahthaanpaikan kammoa, parasta on mennä lääkärhin taikka maanpyörryttäjän puhheille.

Pruukathan sanoa, ette sopu sijjaa antaa, mutta mie pijän, jotta son niinpäin, ette sija son joka sopua antaa. Täälä ku on tillaa niin sopu on säilyny tosi hyvänä. Täälä ei ole yhthään katheelista kalamiestäkhän. Mullekki sattu kerran, ette mie heitin verkot väärhään paikhaan. Mithän en saannu ja nälkäki oli. Naapurin jata oli paremassa paikassa, lainasin siittä seittemän siikaa, eli kaikki mitä verkoissa oli. Sattu näkemhäm eikä huolinu maksuvakhan vaikka tarjosin. Sano vain, ette syö kele ku sulla niin nälkä on. Minusta soli kaunhiisti tehty. Jos sielä teijän reitilä sattuu verkkoja veessä näkymhän, niin ottakaa kaikin mokomin keittokalat ittele. Sehän kuuluu taphoin täälä, ette vierasta hvyin kohelhan. Mutta varokaa senthään, ette että koe mettäherrain verkkoja. Net ku koekalastavat ja halvavat ennen pathaan panoa suorittaa tietheelisiä tutkimuksia. Niitten osalta on asia eriksensä.

Mie olen aikanani paljon istunu venheessä, sekä tuulela, ette tyvenellä. Niinpä mie lähtiäisiksi halvasin antaa teile venheen kaatumisen varale yhen neuvon. Etenki niille, jokka ei uija ossaa. Itte mie en ole ennen osanu, enkä ossaa vieläkhän. Lisäksi mie satun olmhan niin tiivilihanen, ette pohjhaan pianun ku kivirippa. Mutta mulla on ollu se etu, ette minula on kauhean hyvä suuntavaisto. Aina ku vene on sattunu kaatumhan, mie olen pohjaa pitkin suorhaan kävelly lähimphän ranthan.

Mutta tämmöstä suuntavaistoa ei luoja ole kaikile antanu. Sentähen mie halvan ohjjeena terottaa teile, että laittakaa kompassi rantheesen, parempi vielä, jos hian päälle. Siinä son helposti nähtävissä. Jos sattuu, ette vene koskessa täyttyy ja noskenalla on niin paljon vettä, ette ku jalat pohjjaan koskee, ei pää olekhan pinnala. Ottakaa suunta ithään tai länhteen, sielä päin ei ole kuivamaa kovin kaukana. Älkää herrantähen lähtekö etelhään, vaikka sinne oliski kevein kävellä. Jos sattuu pitkä syvä suvanto olemhan eessäpäin, saattaa happi välilä loppuva. Ei märissä vaatheissa käveleminen kovin joutusta ole, vaikka onki myötävirta.

Hettalaisten valtuuttamana toivotan Teille kuivaa ja hauskaa matkaa,

Vuontis-Kalle

Veneretki Ounasjoella

Hetta – Lohiniva

Lähtivät 4/7 1981

Vuontis-Kalle Ounasjärvellä