Otteita
Vuontis-Kallen teksteistä, Hetassa 10.12.1987 ja 6.11.1990
Paikka, missä nyt
oletta, on tämän pitäjän vanhin matkailijoitten kortteeripaikka.
Nuot nykyset kyltit, hui hiivatti. Toista soli silloin, ku mie
tussila ovenpäällä olevhan pahviloovan kanthen toiminimen
pränttäsin. Siinä ei ollu pröystäilyvä, oli täyttä totta.
Kyltti vastas ja komeasti sen, mitä mainoksen takana oli.
Matkailijoitten palvelua
tällä mäellä on aloitettu jo 1920-luvulla ja jatketaan edelleen
ja samalla nimellä. Tai taisi se aluksi olla kestikievarin nimellä
ja oli kestikievari viimeisen päivän 31.12.1955.
Meillä ei yksistään
kievari ollu, oli paljon muitaki palveluja ja johto oli Reetun ja
Reetrikin käsissä. Viraliselta nimeltään Reetu oli Anna-Kreetta
ja Reetrikki oli Jaakkko Fredrik. Tosi toimeliaita suomalaisia
molemmat.
Tämmösiä pytinkiä
tällä Heetrikin törmälä oli silloin 1930-luvula. Olis piijain
vieläki, mutta sillon syksylä 1944 net Hitlerin pojat tuhrusit niin
varomattomasti valkean kansa, ettei sinne jäänny muuta ku
korsteenit pystössä törröttämhän. Oli se ensi näkemältä
kohtaki ikävän näköstä jälkeä miinakenttäin keskelä.
Majatalon mäki ennen sotia kuuluisan taiteilija-Outtakkan taulussa v. 1943 |
Tuossa ylempännä
olevassa Outakan maalamassa kuvassa son osittain semmosena ku se
aikanansa oli. 1 on pensiiniasema, 2 on postipankin kontturi,
postitoimisto ja puhelinkeskus, 3 on Heetrikin kauppahuone, 4 on
henkilökunnan asunto, 5 on Reetun hotellinpuoli, 6 on vähäinen osa
makasiinista ja 7 on kesähotellin päätyä. Olihan tässä näitten
lisäksi monta muutaki rakennusta, jokka ei ole tähän kuvhan
mahtuneet.
Mie jo esittelin nuot
rakenukset ja net eri virastot, telefoonikeskuksen, postipankon ja
postikonttuurin, mutta net nyt olit nuoria, vasta juuri 1920-luvun
lopula tälle törmälle tulhet. Silloin tällä Heetrikin
supermarketilla oli jo takanansa paljon toiminan vuosia. Se ei ollu
juuri varsinainen ittepalveluliike, mutta vähä sinnepäin.
Taisipa jo tulla
mainittua, ette tämä Reetun hotelli vuonna 1944 tuhoutu maan
tasale. Ei Reetu silloin ittekhän mikhän tytönhupakko ollu, lähti
jo kaheksanelekymmenelle. Hänen nuorimalle pojale, sille Kalleksi
kuttutulle, oli matkailu peräti verhin menny. Oli sattunu vielä
toimelijhan ja puhelijhan Maija-nimisen tyttären naimhan ja heti
jälheenrakenus-vaiheessa alko turistia varten rakentamhan. Eikä
sole hukhan menny. Viijettäkymmentä vuotta non Maijan kans turistia
passanhet tässä Hetan Majatalo-nimisessä majapaikassa, tosin ilman
kesähotellin verthaista. Vieläpä non lomakylänki tuohon
vähänmatkan päähän laittanhet.
Jälheen nuorin poika,
Matti, alkaa jatkamhan tätä Hetan Majatalon toimintaa ja on pannu
alule kovan rakenushomman. Meinaa vielä 1988 aikana saaha valmhiiksi
16 uutta hotellitasosta majotushuonetta ja ruokailutillaaki kuulema
lähes puolela isontaa entisestä.
Viihtyisät ulkokäymälät ovat
siirtyneet historiaan.
Levolista lommaa
toivottaen, leikkimielisesti Teitä tervehtien
Vuontis-Kalle.