LOOPIN TOKKA Enontekiön Hetassa 29.3.-6.4.2013

Lempäälästä lähti LOOPin tokka pohjoiseen

bussiin nousi uudet sekä vanhat reppuineen.
Kolme miestä Paunulta sai jäädä Ylläkseen.
Lopun matkaa automme sai Saken kuskikseen.

Raija jakoi avaimet ja päästiin huoneisiin,
väki vaihtoi vaatteet, lähti heti tunturiin.

Iltakahvin jälkeen otti vallan väsymys,
mielessä vain oli hyvän unen toivotus.

Pyhäkero vallattiin ja letut nautittiin,
Ulla- sekä Pahtajärven lenkit kierrettiin.
Parempi ei voinut olla ruoka sekä sää.
Tästä matkasta nyt meille hyvä mieli jää.

Mikko meitä venytteli joka iltana,
mutta sitten niksautti hän itse niskansa.
Eipä hätää kuitenkaan kun Raija korvasi.
Venyttelyohjelmankin päästään sorvasi.

Ruoka oli hyvää, samoin ladut kunnossa,
hiihtelimme kaikki voimiemme tunnossa.
Ohjelmia tehtiin, monet laulut laulettiin,
aamuin sukset voideltiin ja illat tanssittiin.

Ykkösryhmä jälleen kerran hiihti hurjasti,
mutta poikain tavoitteiden kävi kurjasti.
Oisko ollut laskutaito aivan väärässä,
kun Päivi sekä Hanna voitti hiihtomäärässä.

Pupu-tytöt miesten mielet aivan hurmasi
kun Inkku pikku hamosessaan esiin kurvasi.
”Mennäänkö jo meille!”, moni meistä hihkaisi.
Kuitenkin hän ainoastaan Tapsan vihkaisi.

Porotilallakin moni meistä vieraili.
siellä Minna porotietoutta kertoili.
poronlihaa osteskeltiin monen sorttista,
mutta pakkasarkuissa ei ollut hevosta.

Vastuu matkan järjestelyistä on Sainion.
Meille ovat aikaansaaneet retken mainion.
kiitos teille kaikesta me kohta halataan,
vuoden päästä toivon mukaan jälleen palataan.

Alpo

P.S. "Vaikka tekstissä ei olekaan huomioitu Hetan Majataloa niin olemme edelleen tyytyväisiä ja kiitollisia hyvästä hoidosta viikon aikana. Teille kun tulee niin on kuin kotiinsa tulisi. Paitsi että kotona ei saa niin hyvää ruokaa kuin teillä!"

Hiihtolenkillä

Nousu Paljasselälle

Sää ei voinut olla parempi

Majatalon Tiina ja itsetekemänsä kilinnahkalakki